jumavittu.
m: huomenta!
a: …
m: god morgon!
a: …
m: good morning?
a: …
m: saisikos olla muuta? would you like to have something else?
a: …
m: 7,70 please. seitsemän seitsemänkymmentä, kiitos.
a: … (antaa rahaa kyllä…)
m: kiitos, thank you.
a: kiitos/tack/thank you
oikeestaan ihan sama mitä se sanoo, mutta siinä vaiheessa se päättää, että kyllä, MINÄ OSAAN puhua. osaan, en vaan viittinyt sanoa sanaakaan aiemmin. voi vittu! minkä takia mun tarvii puhua, koittaa arvata mitä vitun kieltä se ihminen puhuu? kyllä se siinä kassassa sitten se hinta näkyy, ja varmaan se arvaa, että tervehtisin ja kysyisin ottaisiko hän jotain muuta jne. että ollaan hiljaa sitten nii juu! tana.
ja kuka ei tajunnu, nii m=minä a=asiakas
jep. alko just loma ja helle muuttuu sateeks, ihan ok. mä missää terassilla oliskaa viihtyny tai piknikillä Seinen rannalla.
en todellakaa, auringosta tulee ihottumaa ja ihomuutoksia ja pikinikit lihottaa.
tuli muuten käärme vastaan työmatkalla. iu.
kiirettä pitää edelleen, oletan et mut on luokiteltu enemmän kun säälittäväks ”eiseosaapäästääirtikunmäoonniinihana”- tapaukseks. eikä tuo väärässä ole. mut nyt mä oon kova. harmi vaan, et ei sitä tulla huomaamaan, menee ilo koko kovana olemisesta.