siis ei oma tietenkään. yhtään en tykkää olla kännissä. kaikkee tyhmyyksiäkin saattaa sillon tehdä. tai sanoa.
mutta ystävän känni on kiva. varsinkin kun kyseinen ystävä on kova puhumaan, omia ja vähän muidenkin asioita. niinpä mä olen tänään paljon tietorikkaampi. salaisuudet on kivoja. vaikkaan ne ei pitkään ole salaisuuksia, seuraava känni ja seuraava kuunteleva ystävä muuttaa taas tilanteen. mä kuitenkin kuvittelen olevani ainut joka tietää, ja olen ihan että hys hys.
enkä puhu mitään, mistään.
ihmettelen vaikka vaan hiljaa mielessäni, että miksi ihmisen pitää syödä jugurttia, jotta sen ruuansulatus toimii. että eikö se ihminen osaa syödä niin, että se ruuansulatus toimisi muutenkin? tai että eikö se ymmärrä, että sen syömisessä mättää jokin, kun sen täytyy syödä jotain lisää, jotta sen ruuansulatus toimii?
hmmm… eli ensin jotain vähän väärää, ja sitten se korjataan ei tekemällä oikein tai jättämällä tekemättä, vaan lyömällä jotain parempaa huonoa päälle? ja se on ihan ok? ei tarvii oppia mitään ja muuttaa käytösmallia?
toimitaan näin sit.