kyllä vanhakin viel jaksaa. mutta jotenkin se kostautuu aina.
eilen käväisin nukkumassa ihan heti yhdeksän jälkeen aamulla mennäkseni illalla töihin koko yöksi. voin kertoa että nyt väsyttää, ja kroppa on kun norsulla. mihin ehkä saattaa vaikuttaa se perjantaisen reissun alkoholimäärä. ehkä.
huippuilta kyllä, ihan puskista. dragshowta, pikkujoulua, tuopillisia caipiroscaa, parasta seuraa, korttipeliä kun baarit suljettu, pullonpyöritystä (kyllä!). mutta että piti sitten se kahden kuukauden ainut krapula käydä hankkimassa siihen ensimmäiselle työpäivälle. fiksua.
se työpäivä sitten… jos nauttii viinan tarjoilemisesta humalaisille ihmisille, niin sitten eilen oli superkivaa! ei mutta sen verran pervo olen, että on ihana katsoa kun jengi humaltuu, ja sitten katoaa se moimäolenihanhiukantiukkistoimistopelletaijokumuu -asenne. ja sitten ollaan vaan humalaisia ihmisiä, kaikki samanarvosia ja yhtä pellejä.
mun ”kirjeystävä” ei taida olla kirjallisesti kovinkaan lahjakas. on ehkä mahdotonta olla hyvännäkönen ja vielä osata kirjottaa. se on varmasti joku luonnonlaki. eihän kivan naaman omaavan tarvii osata kirjottaa, sillä ei oo siihen mitään tarvetta niin hukkaan se taito menis. evoluutio siis.