voi että sit sentää. tänään en saanu mitää. eilen sentää vähän. mietin, että kuin hyvä juttu sit onkaan, että työt keskittyy nyt yhteen paikkaan. juuri siihen paikkaan. että odotanko mä vaan sitten koko ajan. en kai…
kai.
hermokiristys taas tänään tuli kyllä töissä. ”mä ottaisin tommosen leivän”. kiva, mikähän on tommonen? ”mä ottasin tollasen donitsin”. kiva, olikse se suklaa vai vanilja? ”mä ottasin tommosen” ja osottaa nii helvetisti jotai. kiva, mä en nää ton vitriinin läpi että mitäköhän sä tarkotat? niis on ne nimilaput kyllä… ja voi että ku suomalainen on onnellinen ku se löytää tarjottimen!! siihen on sit hyvä laittaa se yks kahvikuppi että sen saa kivasti kannettua pöytään… ”mä ottasin yhen konjakin”. laitetaaks Meukowin V.S vai V.S.O.P? ”joo” tai ”ihan sama, emmä niist mitää ymmärrä”. no miks vitussa sä sit juot sitä? onks kaverit sanonu et ku lähtee matkalle pitää juoda konjakkia?????! kyl saa varmaa saat juoda jotai mist sä tykkäätki.
huoh. ehkä ihan hyvä että huomenna on vapaata. ei tarvii miettiä eikä odottaa.