onneks en odottanu.
olis vaan pitäny heti aamulla kysyä et onnistuuks tänää, olis menny päivä hiuka erilailla. mutta kun ajattelee, ettei halua kysyä, jottei vaikuta innostuneelta. niin sit odottaa, ja valmistautuu. ja on vaa. ja päivä menee päin vittua. koska odottaa. voi että.
sit sitä soimaa itseään, koska on syyllistyny siihen samaan niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin monta kertaa. niin monta turhaa kertaa. laittaa kivasti ittensä, ja odottaa. ei mitään. voi helvetti. voi riitu riitu riitu. huoh. kunpa joskus kunpa joskus kunpa joskus… en mä edes tiedä mitä. opi en. opikseni ota en. mä vaan meen. ja annan käyttää itteeni hyväks. tjs. sitähän se periaatteessa on. aina meen jonkun mielen mukaan, en omani. millon kaks mieltä yhdistetään, toinen niistä ollen mun??!!!!
mä oon nii väsyny ja voi vittu että toi helvetin petri-ihminen jaksaa lähestyä mua fbssä! menis perheensä pariin.
mun pitäs tehdä koko ajan töitä. koko ajan. ihan koko ajan!