että näin… superkiva ilma, hyvä mieli, pikku ulkoilu mielessä ja sitten pam! tuleeki lunta, ahistaa, tekee mieli punkkua ja brunssikin olis kiva (mahtibrunssi). mut ei tarvii kuvitella saavansa seuraa. ei ainakaan jos ei pyydä ketään… ei mun kaverit juo punkkua sunnuntaisin. paitsi ne, jotka on töissä. tai siis eihän ne tietty töissä juo! pois se meistä ravintolatyöntekijöistä! mutta siis olis ihana mennä viettään laiskaa päivää, kunnteleen hyvää musaa, ottaa punkkuu ja syödä samalla kivasti.
taidanpa kuitenkin olla kotona, ja kirota tyhmiä ihmisiä, kun ei ne tajuu mitään.
että alko korpeen eilen yhden kaverin puolesta : oli ollu treffeillä, tyyppi ollu ainaski muka innostunu, pyytäny numeroo, juu mennään leffaan ja nähdään, mä soitan. ja sit täydellinen radiohiljasuus! MIKSI edes esittää kiinnostunutta? miksi miksi miksi. miksi herättää toisen innostus, kun sen voi tappaa siin iha samallaki, vähemmällä vaivalla. sinä päivänä kun mä tajuun jotain miesten aivotuksista, niin… no niin no ei sellasta päivää tuu. helpollahan ne aina yrittää päästä, mutta kun se niitten helppo on meiän vaikee. eli ei oo reiluu!
kaikennäkösiä äijiä sitä on tullu tavattua ja tapailtua. niistä on miljoona asiaa kerrottavana. mutta ei nyt. nyt koitan vaan ajatella, et mua on rikastutettu paskoilla äijillä, et mä oon nyt paljon viisaampi. tjs… oon oppinu jotain, ymmärrän nyt. ja PAH. mä en edelleenkää tajuu mistää mitään, tuun vaa tyhmemmäks. tai nolottaa enempi, ku oon yhtä tyhmä ku aina. tyhmä ja nolo, mahtava fiilis!
nyt en kyllä yhtään jaksa tätä masentavaa, tyhmännoloo seuraa.